Lokakuun lempparit

Myös "muutamalle" muullekin varmasti tutut massapöksyt, Dr Denimit, tuli hankittua superpitkän tauon jälkeen uudelleen vasta kuukausi takaperin, jonka vuoksi ne pääsivätkin ensimmäiseksi tähän lemppareiden listaan! Vaikka oon aivan samaa mieltä tosi monien muidenkin kanssa noiden laadun huononemisesta, odotan mä edelleen löytäväni ne vielä paremmat farkut. Jotkut on joko liian lyhyet, ei istu, väri kuluu heti ensimmäisessä pesussa ja mitä muuta huonoa farkuista ikinä voikaan keksiä... 
Nivean Refreshingly Soft Moisturizing Cream. Mun jo kauan sitten ostettu jättikokonen purnukka tätä samaista rasvaa loppui just hyvään aikaan – nimittäin pari päivää ennen 3+1 päiviä! Parit päivät mä tiesin selviäväni ilman tätä rasvaa, joka on kun luotu mun iholle, ja onneksi mä tiesin saavani tätä lisää ja kaiken lisäksi vähän alennettuun hintaan (vaikka oisin valmis tästä maksamaan vaikka kaksinkertaisen hinnan, niin hyvää se on!). Eikä tätä muuten turhaa ihmiset hehkuta, se nimittäin jättää ihon just niin pehmeeks, kun mitä se lupaakin! Valitsin kuitenkin vähän helppokäyttöisemmän pakkauksen tällä kertaa sen aikaisemman purkin sijaan, nimittäin siitä oli tosi vaikea ottaa rasvaa ilman, että sitä menisi myös mun geelikynsien alle ja mä inhoon sitä tunnetta! Oon monesti joutunut nuppinenulan kanssa kaivamaan kynnen aluset verille, kun sinne on joku superinhottava leivän murunen tai muu kiusankappale eksynyt.. Purkin sijaan lähti siis tämmönen tuubiversio kyseisestä rasvasta, ja kustansi lompakkoa niinkin paljon kuin kaksi euroa ja 20 senttiä!
Jo blogissa näkyneet Ikean (suht vanhat kylläkin..) ruusulakanat & uusi superlämmin peitto, lämpöasetikkoa 6! Oon aina aikaisemmin nukkunut ainakin kahdella peitolla, ja talveen päin mentäessä lisännyt siihen päälle vielä jumalattoman paksun lampaan villasta tehdyn peiton, jonka vuoksi olin vähän epäileväinen, tuunko mä mitenkään pärjäämään yhden peiton kanssa ton normaalin 2-3 peiton sijaan? Joka tapauksessa, on tässä muutaman päivän aikana tullut todettua, että kyllä mä pärjäsin – ja vielä tosi hyvin! Peitto on ihan superlämmin, ja lisäksi on paljon mukavempi nukkua, kun ei ole peitot ihan sekasin koko ajan vaan voi rauhassa kiemurrella niin paljon kun sielu sietää.

Tämän onkin jo suurin osa mun blogin lukijoista nähnyt – Ebaysta vähän päälle kuudella eurolla ostettu kultainen rannekello. Kun nä saapui postiin, oli tämän ja samanlaisen hopean kellon rannekkeet aivan liian suuret mun ranteeseen ja aluksi ajattelinkin, että odottelen rauhassa seuraavaan päivään ja meen ihan oikeaan kauppaan lyhentämään noita rannekkeita. Mä oon kuitenkin sitä mulle-kaikki-heti-nyt -tyyppiä, niin arvaattekin varmaan, että mä aloin itse sähläämään noiden rannekkeiden palojen kanssa, ja vielä yhden aikaan yöllä mä koitin itku kurkussa saada noi sopivan kokosiksi.......vasaran avulla. Ei ollut ehkä mikään maailman parhain idea, ja kun yks "välipala" jäi törröttämään samanaikaisesti jokaiseen ilman suuntaan, heitin mä kellon laatikon pohjalle ja päätin jatkaa siitä vähän myöhemmin. Tä vähän -käsite veny kuitenkin niinkin "vähän" kuin kaksi kuukautta, ja yksi ilta mä muistin, että mun homma jäi vähän kesken! Eikä kauaa nokka tuhissut, kun mä sain sen inhottavan kappaleen paikoilleen. Niin se vaan on, että kun joku ei suju, kannattaa jättää se automaattisesti seuraavaan päivään :-D Tästä päivästä lähtien mä oonkin ihastellut tätä sen laatikon pohjan sijaan ranteessa, tosin tosta vielä vois ehkä ottaa yhden palan pois, mutta en kuitenkaan oo ihan varma, mahtaakohan se mennä sitten jo liian lyhyeks.. Näitä elämän vaikeita päätöksiä :-D
Tummansiniset Converset. Siitä päivästä lähtien, kun valkoisista Consseista tuli mun lempparikengät – ja sen myötä myös ne käytetyimmät popottimet, oon mä halunnut toiset samanlaiset, mutta tietenkin eri värissä. Mitään räväkkäämpiä värejä mä en suosi, ainakaan kengissä, koska niitä on suht hankala yhdistää esimerkiksi mun muutamiin värikkäisiin housuihin, jotka kuitenkin on tosi kovassa käytössä. Mun rakastuminen tummansiniseen väriin on tapahtunut vasta viimisten kuukausien aikana, jolloin selvisi luonnollisesti myös mun tulevien uusien Conssien väri! Maltillisesti mä kuitenkin odottelin kirppisrahoja, joiden saamisen jälkeen mä tilasin nämä kotiin, ja ihan ekaa kertaa hyvällä omalla tunnolla. Värikin on just se mitä hain: ei liian synkkä, mutta ei helposti likaantuva. Perf!

Tämän hehkuttaminen oli tarkoitus jättää meikkipostaukseen, mutta tämähän kuuluu ehdottomasti Lokakuun lemppareiden kärkikolmikkoon, joten se kuitenkin sai paikkansa tässä(kin) postauksessa. Muistatteko, kun monia kuukausia takaperin luulin löytäneeni sen meikkivoiteen, joka oli paljon hehkutettu Fit me? Sen loputtua, mulla ei ollut heti mahdollisuutta ostaa uutta samanlaista, joten kaivoin vanhoista meikkipusseista pikaisesti jonkun vanhan käyttöön. Onneksi mä valitsin sillon ihan sattumalta tämän yllänäkyvän Giordani Goldin meikkivoiteen. Niinkun sanoin, edellä mainittu meikkivoide tais olla äitin käytössä jo aikasemmin eikä sen takia sitä ollut enää hirveen paljoa, jolloin meinasinkin jo masentua, kun ajattelin automaattisesti tän meikkivoiteen olevan jotain niin vanhaa, ettei sitä enää mistään saisi ostettua. Kysäisinkin äitiltä asiasta, enkä voinut uskoa korviani, kun se sano, että sen kaapissa on yks käyttämätön, ja vielä yhden vaaleampi sävy – toi ensimmäinen oli nimittäin ihan pikkusen liian tumma!

Siitä päivästä lähtien, mä oon heivannut kaikki vanhat meikkivoiteet pois, ja käyttänyt ainoastaan tätä. En voi edes kuvitella, että mä voisin ikinä löytää näin hyvää meikkivoidetta Oriflamelta! Voide levittyy tosi hyvin ja tasaisesti ("Pehmeän kermainen koostumus levittyy iholle tasaisesti"), ei jätä nassua kiiltäväksi niinkun mulla tuppaa kaikki muut meikkivoiteet tekemään, on tosi riittosaa ja vaikka tota hintaa onkin melkein sen kolmenkymmenen euron verran – mä ihan tosissani suosittelen tätä. Meikit on ainoa juttu missä mä yleensä tykkään panostaa laatuun, ja tä meikkivoide on ollut enemmän kuin nappivalinta eikä tee yhtään pahaa maksaa vähää enempää kunnon meikkivoiteesta. Joka tapauksessa se sama raha kuitenkin menis niihin markettivoiteisiin, joita joutuis taas mahdollisesti ostaa useammin! Oon vasta jälkeenpäin huomannut, että tä on vähän niinkun ikääntymisen merkkejä vähentävä meikkivoide, mutta samapa kai tuo. Voit tilata meikkivoiteen itsellesi täältä, mulla toi on sävyssä Light Ivory.

Voisimpa melkein sanoa, että yllä näette koko lokakuun ja todennäköisesti koko vuoden parhaan ostoksen, nimittäin Vilan tummansinisen talvitakin ihanilla yksityiskohdilla. Tätä tulikin hehkuteltua jo varmaan ihan tarpeeksi siinä virallisessa ostospostauksessa, joten jätetään ne turhemmat löpinät pois tällä kertaa. Sen vaan sanon, että voisin melkeimpä luopua mun kaikista muista takeista, jos vaan saisin tän pitää. Niin se odotus palkitaan, onneks ei tarvinnut enää toista talvea rampata koko Suomen Viloissa metsästämässä tätä kyseistä ihanuutta ;-)

Seppälästä ostetut mustat bootsit/nilkkurit/tai-yksinkertaisemmin-ihan-vaan-kengät. Mä ostin nämä jo monta kuukautta sitten Virosta, ja heti noiden ostamisen jälkeen mä kaduin sitä salaa... Mietin, että vaikka kuinka hienot noi onkin, ne ei vaan sovi mun tyylille ja noiden kenkien kohdalla käy varmasti samalla tavalla kun monien muidenkin kohdalla, eli ne jää lopulta johonkin kaapin pohjalle pölyttymään. Näin noiden kanssa meinasikin käydä, kunnes mä yks päivä heitin ne rohkeasti jalkaan, ja vaikka ensin olo ei tuntunutkaan niin hirveen mukavalta tai omalta itseltäni (päinvastoin), pidin ne sinnikkäästi jalassa ja hupsista kun loppupäivästä mä jo rakastin noita! Hipoo täydellisyyttä ton värinsä ja hopeisten yksityiskohtien ansiosta, ja varren korkeus on just hyvä – noi nimittäin menee myös niiden lyhytlahkeisten farkkujenkin kanssa, eli saan nekin kaivaa pian jo esille! Just tämmösiä mä oon jo iät ja ajat etsinytkin. On ne vaan superkivat, vaikkei heti niitä osannutkaan kuvitella itsellään :-)

Jo esitelty Thebokselta alkuperäisin oleva viuhkamainen puuterisivellin (tästä). Jälleen yks tuote, jonka hinta-laatusuhdetta en voi muuta kun ylistää. Tämä ihana valko-vaaleanpunainen puuterisivellin maksaa parisen senttiä alle kuusi euroa, ja on ehdottomasti parhain mitä mä oon koittanut! Siveltimen harjas on ihan superpehmeetä, ja välillä koulussakin kaverit alkaa hivelemään ton kanssa kasvoja – se ihan oikeesti on siis miellyttävän tuntunen kasvoilla! Sen lisäksi, tä levittää aurinkopuuterin ihan älyttömän tasaisesti, jättämättä mitään suurempia (tai pienempiäkään) rajoja. Ihanaa, kun voi aamusin unisena sutaista aurinkopuuteria melkeimpä minne vaan ei niin kauheen huolellisesti – ja luottaa siihen, että sivellin hoitaa itse, ettei niitä rajoja tule! Enkä mä voi kieltää, etteikö toi valko-vaaleanpunainen ois houkutteleva väriyhdistelmä...;-)

Mitä te tykkäsitte tämmösestä vähän erilaisesta postauksesta? Mun mielestä tätä oli super kiva toteuttaa ja kertoa teillekin mun viime kuukauden lempparijutuista! Mikäli vaan haluatte, toteuttaisin näitä mielelläni useamminkin! :-)