#VAINBLOGGAAJAJUTUT

Mäkin kun muutkin! Oon bongannut tämän nyt parista blogista ja koska tämä oli mun mielestä ideana todella hauska, oli mun pakko kantaa oma korteni myös kekoon. Hymähtelin aika reippaasti näitä postauksia lukiessa ja näitä omia juttuja kirjotellessa, joten toivottavasti tämä saa edes melkein samantapaisia reaktioita aikaan teissä! :-)

Bloggaajat, kuulostaako seuraavat kohdat tutuilta?



Päätät kuvata blogiisi lempiripsivärisi. Yhtäkkiä kamerastasi löytyy helposti jopa sata, lähes samankaltaista kuvaa, kuvakulma vain hieman muuttuen. Seriously?! Yksi ripsiväri, monta kymmentä kuvaa. Liian tuttua, ainakin mulle!

"Muokkaan nopeasti seuraavan postauksen kuvat". Yhtäkkiä huomaat, että aikaa on mennyt useampi tunti...

Välillä havahdut ajattelevasi, että mitä tekisitkään ilman blogia? Mihin käyttäisit ne hetket, jotka käytät nyt blogiin? Itse ainakin olen todella kiireinen, mutten siltikään voisi kuvitella lopettavani tätä.

Syksy. Se jokaikisen bloggaajan pahin painajainen. Tai ainakin niiden, joiden blogista löytyy kuvia mahdollisten videoiden tai tekstipostausten lisäksi. Pimeä tulee kello neljä päivällä ja monet työssäkäyvät on juuri tuohon aikaan vielä töissäkin, tai juuri pääsemässä sieltä. Ei kuvia = (lähes aina) ei postauksia.

Olet hermoromahduksen partaalla, kun tajuat, ettet millään saa postausta julkaisuvalmiiksi siihen mennessä, kun olet suunnitellut julkaisevasi sen.

Et voi (ikinä) käyttää pikkulaukkuja, koska sun kamera ei mahdu niihin. Ei, vaikka kuinka koittaisit käännellä ja väännellä sitä (krhm, Essi...).

"Ei siellä kuitenkaan oo mitään kuvattavaa". Ja pian kuitenkin huomaat, että kuvamateriaalia blogiin olisi saanut vaikka ja millä mitalla... Koita siinä sit pärjätä puhelimen kameralla! Vaikka sillä hyviä kuvia saakin (varsinkin, jos valaistus on kunnossa), niin ei ne ihan blogimateriaalia oikein ole.

"Jes, sieltä saa niin ihania kuvia ja niin paljon blogimateriaalia, wohoo!". Ja unohdat kameran muistikortin kotiin tai unohdat ottaa kameran akun latauksesta. Vielä ärsyttävämpää kuin se, että unohtaisi koko kameran kotiin. Sinne meni se "ihana blogimateriaali".

Kun ravintolassa/kahvilassa viereisessä pöydässä istuvat katsovat sua kun olisivat nähneet kahdeksan jalkaisen ja kymmen korvasen sammakon, kun räpsit hulluna kuvia ateriastasi. Jokaista mahdollista kuvakulmaa unohtamatta!

Koulutehtäviä kasapäin, pari koetta ensi viikolla, mutta silti, silti päätät, että on fiksumpaa tehdä blogia niiden koulutehtävien sijaan.



Asukuvia ottaessa alkaa se päivän ainoa tuulenpuuska, joka kestää koko asukuvauksien läpi. Koita siinä sit saada auki oleva tukka pidettyä hallinnassa...

Oli paikka tai aika mikä tahansa, mietit aina, missä ja mistä saisit parhaimman mahdollisen kuvan.

Se järkyttävä, kamala, hirveä tunne, kun poistat kuvat kameran muistikortilta ja muistat, että olisit ne siirtänyt koneelle jo. Mutta ei, et ollut. Sinne meni ne kuvat.

Kun menet kavereiden kanssa syömään... "Älkää koskeko!!!", "vielä hetki", "käännätkö lautasen vähän toisinpäin, näyttää annos paremmalta", "varo, otan tästä kuvan". 10 minutes later... "nojoo, kai nä muutamat (krhm...muutamat) kuvat riittää!". Nauttikaa vaan kylmästä annoksesta, hah :-D

Ne hienot ja ehkä koskettavatkin hetket, jotka koet kameran linssin läpi, koska haluat ottaa kuvia.

Sinulla ei ole koskaan tylsää. Aina on tekemistä blogin suhteen. Kuvien muokkaamista, tekstien valmiiksi kirjoittamista tai vastapainoksi niiden postausideoiden etsimistä.



Kuvien ottamisen jälkeinen siivousoperaatio. Reippaasti jaksaa kaikki kuvattavat tuotteet ja esineet pistää kivasti esille, mutta kun kuvat on otettu, pitäisi ne jaksaa vielä järjestää ja palauttaa paikoilleen... Ehkä raskainta tässä hommassa!

Olet se, jolta kysytään apua aina, kun puhutaan internetin html-koodeista tai muista ulkoasujutuista.

Päivittelet puhelimella liian usein Bloggerin etusivua, josko uusia kommentteja tulisi. En usko, että niitä kommentteja sentään minuutin välein tulee, mutta hei, jos nyt varmuudenvuoksi!

Joudut usein selittämään varsinkin isovanhemmille, mikä se sellainen blogi oikein on. Siitäpä vasta riemu repeääkin, kun he pyytävät sinua näyttämään blogiasi ja postauksiasi...

Katsot monesti päivän aikana lähipäivien tai seuraavan viikon sääennusteita – koska voi mennä ottamaan (asu)kuvia ulos?!

No mites on, te muut bloggaajat, kanssasisaret. Tunnistitko itsesi?