Berlin – day one

Pahoittelut, että tä on venähtänyt näin pitkäksi! Tällä kertaa mulla on oikeasti ollut kiire ja syykin on ihan hyväskyttävä ainakin omasta mielestäni – poikaystävä nimittäin oli tällä koko viikonlopun ja jos se ei vihaa, niin se ei ainakaan tykkää yhtään, että sen seurassa roikkuisin blogin kimpussa :-D Taisin mä kuitenkin muokata kuvan jos toisenkin salakavalasti, kun vähääkään sen silmä vältti..

Anyway, mennään siihen asiaan – ensimmäiseen päivään Saksassa! Reissuun lähdettiin siis mun äitin, isin ja kahden parhaan ystäväni, Roosan ja Nea-marian kanssa. Lähdettiin autolla ajamaan kohti Helsinki-Vantaan lentokenttää vähän ennen yhdeksää lauantaiaamuna. Yleensä mä tykkään istua autossa vähän pidempiä matkoja varsinkin, jos edessä on kiva reissu, mutta sitä se ei ollut tällä kertaa. Ensimmäiset kymmenen minuuttia meni hyvin, mutta sen jälkeen mulla oli järkyttävän huono olo. Sain jossain vaiheessa vähän nukuttua ja herättyä oli vähän parempi olo, mutta hetken päästä se tuli kuitenkin takaisin. Ehdin jo vähän pelätä, mitä teen jos paha olo vain jatkuisi ja vaikka oksentaisin just lentokoneessa... Ehdittiin kuitenkin perille ja oltiin just ottamassa matkalaukkuja autosta pois, ja sitten mä olinkin jo puhumassa norjaa kyykyssä auton vieressä :-D Haha, semmonen matkanalku! Onneksi paha olo meni heti pois, mutta vähän ihmeissään sitä oltiin, kun ikinä ennen mulla ei oo ollut minkäännäköistä matkapahoinvointia – missään kulkuneuvossa. Hyvä kuitenkin, että se tapahtui ennen kun mentiin koneeseen ja loppumatkan olikin ihan normaali olo!
 

Vähän ikävän alun jälkeen mulla oli jo kamala nälkä, kun en aamulla sen kiireen keskellä ehtinyt pahemmin mitään edes syödä. Ostettiinkin lentokentältä pienestä kahvilasta kana-avokadopatongit, ja lähdettiin turvatarkastukseen ja sitä kautta odottelemaan lentokoneeseen pääsyä!



Lähtöselvityksen ja turvatarkastuksen jälkeen meillä oli reilu tunti aikaa ja tapettiin sitä mm. kiertelemällä noissa pikkukaupoissa, mitä porttien läheisyydessä vielä oli. Mä oon kuolannut tota Miss Diorin Cherie hajuvettä nyt varmaan reilu vuoden, mutten vaan ikinä raaski ostaa sitä! Tai vaikka raaskisinkin, en tiedä jäiskö se vaan koristeeksi hyllylle – toi on niin kauniin näkönen ihan vaan tollasenaan.

Heitettiinkin jo vitsiä, että meiän ois varmaan pitänyt ostaa Roosan ja Nean kanssa yllänäkyvät pipot, jotta meidän kolmenkopla tunnistettaisi helposti Berliinin kaduilta :-D Ei me niitä kuitenkaan ainakaan tällä reissulla ostettu – ehkä joku toinen reissu.



Lento lähti kahdentoista jälkeen Suomesta kohti Saksaa, ja tälläkin kertaa (tai siis niinä molempina kertoina, kun mä oon lentokoneella matkustanut) mä olin ihan varma, että meidän kone tippuu ennen kun oltais perillä. Semmosia pomppuja tuli ilmaan noustessa, mutta onneks loppumatka sujui hyvin ja tasaisesti ja sain vähän unenpäästäkin kiinni!

Perillä Saksan lentokentällä me oltiin paikallista aikaa kahden maissa (Saksassa siis kello tunnin vähemmän kun Suomessa). Saatiin matkalaukut tosi nopeasti ja sen jälkeen hypättiinkin melkein suoraan edessä olevaan tilataksiin, määränpäänä meidän hotelli! Saksalainen liikenne ei vaikuttanut miltään kauheen turvalliselta, ja pari kertaa tarrasin penkistä kiinni kun verettiin 180 astetta ympäri yhtäkkiä ja välillä ties mistäkin kadunreunojen vallien yli :-D



Perille me kuitenkin selvittiin hengissä, vaikka sitä vähän epäiltiinkin! Me yövyttiin Derag Livinghotel Grosser Kurfürst -hotellissa, joka sijaitsi ihan erään metroaseman vieressä ja miellytti muutenkin meidän kaikkien silmää. Itse hotellihuoneesta mulla ei ole kuvia, koska väsyneenä heitettiin vaan matkalaukut keskelle lattiaa ja alettiin miettiä, mitä vähän viileämpää puettaisi päälle. Berliinissä oli todella lämmin joka päivä, noin 20 astetta, joten siellä ei viittinyt kulkea millään paksu neule + nahkatakki yhdistelmällä – ellei siis halunnut tukahduttavaa ja hikistä oloa!

Itse hotellin läheisyys ei ollut mistään maailman kauniista päästä, mutta toista se oli kun viitsi vähän matkaa tallustella johonkin suuntaan! Myös vilkas tie kulki aivan meidän ikkunoiden alta, mutta ne liikenteen äänet eivät kuuluneet meidän hotelliin juuri ollenkaan.



Vaikka oltiinkin herätty aamulla ennen kahdeksaa ja väsymys saattoi vähän painaa, päätettiin kuitenkin lähteä kiertelemään vähän meidän hotellin lähiympäristöä. Niinkun sanoinkin, Saksassa saa vihreästä valosta huolimatta kattoa tosi tarkkaan tuleeko niitä autoja vai ei, näin meinaan ihan liikaa niitä törttöilijöitä, jotka meni ihan pokkana vaan punaisia päin ja näytti vihaista naamaa jalankulkijoille, jotka vihreällä valolla oli ylittämässä suojatietä.

Ihan pienen kävelymatkan päässä sijaitsikin jo kauppakeskus Alexa, jota kehuttiin tosi paljon monilla keskustelupalstoilla. Me lähdettiinkin sinne tyttöjen kanssa ja annettiin vanhusten kulkea omia polkujaan! Alexasta löytyi mm. H&M, Zara, Only, Vero Moda ja Vila, joissa me ei oikeastaan lainkaan poikettu pientä Hennesin kierrosta lukuunottamatta. Yksi vieraampi lempikaupaksi osoittautunut Colosseum ja jo vanha tuttu New Yorker löytyi myös tästä kauppakeskusesta, ja siellä tulikin pyörittyä muutamiakin kertoja. Alexasta löytyi myös monia ihania kahviloita Starbucks mukaanlukien, sekä monia ruokapaikkoja!

Alexan väenpaljoudesta varoitettiin jonkun verran useammillakin sivuilla, mutta mun mielestä siellä ei ollut mitenkään mahdottoman paljon ihmisiä. Varsinkin itse liikkeissä oli todella paljon rauhallisempaa, mutta myös muualla pääsi suht vapaasti liikkumaan paikasta a paikkaan b.



Oltiin jo ennen matkaa tutustuttu jonkun verran Berliinissä kulkemiseen ja oltiin ehdottomasti näiden "Bahnien", eli metrojen, kannalla. Meidän hotellilta sai ostettua tosi kätevästi lippuja noiden kanssa kulkemiseen, ja me ostettiin kaikki kahden päiväne eli 48 tunnin metroliput. Niinkun näkyy, se maksoi siis 20,50 euroa mikä on ihan älyttömän vähän tollasesta! Suomessa vastaavasta sais pulittaa varmaan 50 euroa... Otettiin noi liput käyttöön vasta toisena päivänä, mutta ne piti aktivoida erikseen tollasessa koneessa eikä siis ollut heti ostamisen jälkeen voimassa, joten ostettiin ne valmiiksi jo ensimmäisenä päivänä, että päästään heti seuraavana aamuna nopeasti liikenteeseen! :-) Noiden kanssa liikkuminen oli maailman helpointa ja kuljettiinkin paljon keskenään tyttöjen kanssa. Jokaisella asemalla oli myös selkeä taulu, josta näkyi tietyn metron pysäkit. Oltiin myös tulostettu selkeä metrokartta meille jo kotoota, joka helpotti sitä vaan entisestään!

Sellanen oli meidän ensimmäinen melkein kokonainen päivä perillä! Koitan välillä aina tunkea näiden matkapostauksien väliin ihan tavallisiakin postauksia, ettei nä tulis tyhmästi kaikki putkeen. Eikä tän pitusia postauksia parissa minuutissa tehdäkään... Lisää meidän matkasta ja jokaisesta päivästä, sekä tietenkin niistä ostoksista on tulossa myöhemmin. Stay tuned! ;-) Muistakaahan hei osallistua pitsishortsien ja ripsiseerumin arvontaan!