11/30/2014

FARKKUVINKKI

Löytyykö mun lukijoista joku, joka on hurahtanut Dr. Denim "farkkuihin"? Käytätte niitä lähes päivittäin? Mutta jo parin pesun jälkeen mustat housut on tummanharmaat? Ja vielä pahemmassa tapauksessa jo kuluneet haaroista? Kuulostaako tutulta?

Näin mäkin tein vielä vajaa vuosi sitten ja pahimmassa tapauksessa ostin uudet Dr Denimit jo kahden kuukauden päästä siitä, kun olin edelliset vasta ostanut. Elin siinä ajatuksessa, että ne housut vaan on niin hyvät, että niistä voi muutaman kuukauden välein maksaa sen viiskymppiä. Välillä se kirpas, mut mikään ei voittanut sitä tunnetta, kun sai ensimmäistä kertaa vetää päälle ne uudet ja vielä pikimustat Denimit. Kunnes...

Bikbokissa oli huhtikuussa (?) kampanja, jossa sai opiskelijakortilla kaikesta -20% alennuksen. Olin jo pidempään katsellut ja aina välillä käynyt myös sovituskopissa Bikbokin Never Denim farkkujen kanssa, mutten raaskinut ostaa niitä, kun ne maksavat kuitenkin melkein seitsemänkymppiä. Niin suuresta summasta parikymmentä prosenttia on aika paljon, joten silloin mä päätin vihdoinkin, että nyt mä ostan ne mustat farkut ja katson onko ne niin hyvät kun mitä niistä puhutaan. Tämän päivän jälkeen ne housut on löytyneet mun päältä oikeasti lähes päivittäin – multa kun ei löytynyt sillä hetkellä oikeen muita kuin kirjavia ja värillisiä farkkuja, jotka luonnollisesti sopii vaan muutamien paitojen kanssa.

P1015578P1015594

Ostopäivästä on tällä hetkellä kulunut abouttisrallaa kahdeksan kuukautta, ja kyseiset mustat farkut näkyy ylläolevissa kuvissa pinon alimmaisena ja vasemmanpuoleisena. Jos heitän villin veikkauksen, niin housut on pesty suunnilleen 10 kertaa. Oon vähän liian reipas ja ahkera ton housujen (ja kaikkien muidenkin vaatteiden) pesemisen suhteen, vaikka helposti niille riittää vaan tuuletus, ellei ole mitään merkittävän suuria ja näkyviä tahroja. Housut on pysyneet päällisin puolin ihan mustina, mutta saumakohtien (?) reunat on vähän harmaantuneet käytössä. Se onkin näissä ainoa kulumisen merkki, sillä minkäänlaista kulumista esimerkiksi haaroissa ei ole näkynyt eikä sitä Dr Denimeille tyypillistä venymistä ja "muodottomuutta".

juuguu

Mun päälle nämä housut istuu kun nakutettu. Nämä päällä on mukava istua pidempiä matkoja autossa ja koulussa, ilman, että tulee ahdistava olo tai mistään puristaisi. Sama juttu oli kyllä Denimien kanssa, mutta mä en tykännyt siitä, että olo oli kuin olisi kalsarit jalassa! :-D Nämä Never Denimit on suunnilleen yhtä joustavat, mutta onnekseni paksumpaa ja napakampaa kangasta.

P1015605P1015609

Tällä hetkellä multa löytyy kolmet Bikbokin Never Denim -farkut. Vetelin sen kahdeksan kuukautta noiden vanhojen mustien kanssa, mutta tiistaina poikkesin Bikbokissa viimeinkin ostamassa myös samanlaiset tummansinisenä! Nyt voin käyttää taas mustia paitojakin, kun oon aina ollut vähän sellanen, että vierastan kokomustaa asua.

P1015654P1015613
P1015588-horz

Kerroinkin jo, että kävin perjantaina äitin ja kaverin kanssa Skanssin Bikbokissa katsastamassa Black Fridayn alennukset. Heti ovesta sisään mennessä oli pöytä täynnä Never Denim farkkuja -50% alennuslapulla maustettuna! Arvaatte varmaan, että mun naamalle tuli jostain kumman syystä kamalan leveä hymy :-D Mietin heti, etten voi ostaa uusia housuja kun vasta maanantaina olin jo uudet pöksyt hankkinut, mutta koska nämä on normaalisti niin hintavia, niin ajattelin hyödyntää superhyvän tarjouksen. Alennuksessa oli muutamia eri sinisen sävyisiä housuja ja nämä vahapintaiset mustat farkut, joihin rakastuin! Nappasin äkkiä kainalooni oikean koon ja päätin heti, että nämä mä ostan, sillä näille ei jäänyt hintaa enää kun vähän reilu kolmekymppiä.

Kaikki mun pöksyt on siis korkeavyötäröiset (EDIT // mutta näitä löytyy myös matala-, normaali-, korkea- ja superkorkeavyöräröisinä!) ja kokoa M. Näistä housuista saa kahta eri pituutta, 31" ja 33". Mun ensimmäiset pöksyt on pituudeltaan 33", sillä ajattelin, ettei mun pitkille jaloille voi mitkään housut olla ainakaan liian pitkät. Ensimmäiset kuukaudet käytin niitä housuja vain käärittynä ylös, mutta siihen jatkuvaan käärimiseenkin meni hermo ja lopulta päätin itse lyhentää housuja ja kaventaa niitä lahkeista, kun ne oli juuri tuon käärimisen takia vähän venyneet. Kahdet muut housut onkin pituudeltaan tota lyhyempää – kolmeykköstä, ja ne onkin mun kintuille just sopivat! Mietin vaan, miten pitkät noiden kolmeykköstenkin lahkeet on 160 senttisille, kun ne on mun pitkille jaloille just sopivat! :-D

Jos joku kiinnostui – mustat housut on nimeltään JP Higher Flex 99, tummansiniset JP Higher Flex 59 ja vahapintaiset JP Higher Flex 991


Ihana lukijakansa: mitäs veikkaatte, kuinka monet Dr Denimit mä oisin tuossa ajassa jo ehtinyt hankkia? Veikkaan, että ois useampi satanen mennyt niihin, jos en ois tehnyt sitä maailman parasta päätöstä testata Never Denimejä... Kenellä muulla on yhtä positiivisia kokemuksia Bikbokin housuista, kun mulla?

11/29/2014

EVERYDAY PHOTOS

Pitkästä aikaa postausta sekalaisista kuvista, jotka ei ole vielä esiintynyt blogissa, eikä oikeen kuulu mihinkään kategoriaan. Kauheasti niitä ei ollut, mutta muutama kuitenkin!

PB215425

Itsetehtyjä hampurilaisia iltapalaksi! Välistä löytyi pihvin lisäksi pekonia, salaattia, cheddarjuustoa, kuivattua sipulia ja hampparimajoneesia.

P1015716P1015723P1015724PA074516


Pari uutukaista yhteistyökumppanilta Oasapilta (jossa muuten on myöskin ihan hulluja alennuksia, jopa -85%!)! Sininen paita onkin ollut mun päällä jo muutamaan otteeseen, mutta jäänyt nyt vähemmälle käytölle kun töissä mulla on aina paksu neule päällä. Esimerkiksi juuri tämä neule on ollut mun mukana monena päivänä, koska toi on ihanan paksu ja lämmin, sekä myöskin painava! :-D Musta collegepusero osoittautui mulle aivan liian pieneksi, joten se lähti eteenpäin kavereille. Vinkkinä teille: tilasin siis M koon, mutta se vastasi abouttisrallaa isoa XS-S.

PB225435

Veli tilasi itselleen H&Mltä leopardilakanat (...:-D), joihin mäkin vähän ihastuin ja heti tilaisuuden tullen varastin ne itselleni! Saa nähdä, kauanko ne pysyy mun sängyssä...

P1015563ööööööööP1015571öö

Mun lempparikengät sanos itsensä irti! :-( Kengät ei ollut kun muutaman viikon vanhat, joten kirjoitinkin heti Zalandolle reklamaation, ja nyt on jo uudet popot tulossa postissa (on muuten nyt vielä -20% alennuksessa, vaikkei normaalihintaisinakaan kovin kalliit olleet!) ja vanhat lähdössä lähipäivinä takaisin heille. Hyvää ja nopeaa palvelua – jag tycker!

PB235531

Tän vuoden ekat joulutortut! Leivoin näitä varmaan neljä pellillistä, mutta parissa päivässä kaikki oli jo kadonnut ;-) Hups!

Mites on, onko nä muutaman kuvien "Everyday photos" -postaukset ihan turhia?

11/28/2014

VIIMETIPAN VINKKEJÄ

Muistakaahan tykkäillä blogin ihan omasta Facebook-sivusta! :-)

Kenelläkään ei varmastikaan ole voinut mennä ohi, että tänään, perjantaina, on virallinen Black Friday -päivä. Kaupat pursuaa hyviä alennuksia, enkä mäkään oo siltä rahanmenolta varsinkaan tänään välttynyt. Enää pari tunti tätä päivää jäljellä, jotenka ajattelin vielä ihan viime tipassa tulla muistuttelemaan teille parin verkkokaupan superhyvistä Mustan Perjantain -alennuksista!
Elloksella on Mustan Perjantain kunniaksi suuri valikoima tuotteita, joista saa jokaisesta -20% alennuksen! Nämä tuotteet on erikseen merkitty Black Friday Offers -logolla. Kaikki logolla varustetut ja näinollen myös -20% alennuksessa olevat tuotteet löytyvät tältä sivulta. Näitä tuotteita oli mun mielestä yllättävän paljon, sillä odotin, ettei niitä löydy kuin muutama prosentti koko puljun valikoimasta. Esimerkiksi kaikki ylläolevassa kollaasissa olevat kuuluvat BFO -kategoriaan, joten nyt jos joku on vailla hyviä Niken jumppavaatteita, käyttäkää tilaisuus ihmeessä hyväksenne (niinkuin mäkin tein)! ;-) 

Joukossa oli myös hirmu monia hajuvesiä, joiden joukoista löytyi myös mun vakkari- ja lempparihajuvesiä – esimerkiksi Laura Biagottia, Guessia sekä Escadaa.

Vielä tämän lisäksi Ellos tarjoaa teille kaikille -30€ kaikista 80€ ylittävistä tilauksista :-)

joojojo

House of Brandonilla taas on voimassa alennuskoodi, jolla saat kaikista, myös jo alennetuista tuotteista -20% alennuksen! Syötä ostoskorissa koodi ESSI, niin alennus aktivoituu. Valikoimastahan löytyy jälleen mm. kaikki kollaasista löytyvät tuotteet sekä paljonpaljonpaljon muita tuotteita. House of Brandonilla on myös aina ilmainen toimitus, joten nyt olisi erittäin hyvä sauma tilata halvalla esimerkiksi uudet Dr Denimit (joita muuten löytyy KYMMENESSÄ eri värissä!) tai Converset odottelemaan kevättä ;-) 

Valikoimasta löytyy myös Vilan ja Vero Modan tuotteita, joten jos niiden hinnat tuntuvat suolaisilta, saat tän avulla helposti siitä mukavan siivun pois, ja vielä ilmaiseksi suoraan postilaatikkoon tai lähipostiin riippuen paketin koosta! Eniten kollaasin tuotteista mua houkuttelee noi pinkki-oranssit Björn Borgin pyjamahousut...

Sellaisia alennusvinkkauksia tällä kertaa! Molemmilta sivuilta löytyy todella hyviä joululahjavinkkejä ja -tuotteita, jotka saisi nyt halvemmalla kuin normaalisti. Mä kävin itse tänään kaverin kanssa koluamassa Bikbokin läpi ja siellä saikin helposti pari tuntia kulumaan aikaa. Loppujenlopuksi ostin viisi tuotetta, joista kaikki oli vähintään puoleen hintaan! Oon niistä ihan älyttömän iloinen, ja uskon, että tuun esittelemään ne teillekin vielä joku päivä! :-)

Kai ruudun sillä puolen on joku muukin, joka ei oo ajatellut lainkaan joululahjoja tai niiden ostamista?! 


*Yhteistyössä House of Brandon & Ellos.

11/25/2014

WEEKS 46 & 47

10007071_611875352271886_6331563849734468740_n

Tyttöjen kanssa siipiravintolassa, josta jatkettiin vielä viinille Fontanaan. // Lähdössä iltazumbaan ja korkkaamaan uudet jumppapökät! Kyllä, mä vihdoin löysin harmaat jumppahousut! :-) // Outfit. Rakastan tota huivia ja laukkua! // Klinikalla...

10547451_611875498938538_7757448174506535262_n

Väsyneen ja pitkän työpäivän jälkeen vihdoin kotiin... ZZZzzzzz... // Ja taas, lähdössä jumppailemaan! Siellä onkin viime aikoina tullut käytyä aika ahkeraan. // Tästä tietää, että Sofilla on tylsää. Erittttäin tylsää. // Oltiin pari viikkoa sitten Roosan ja mun serkkujen kanssa mummilla syömässä ja tekemässä joulutorttuja normaalin sekä vähän eri kaavan mukaan! 

10406664_611875372271884_4431480860610566772_n

Tervetuloa syömään! Maistuisko? // No, ainakin mulle ja äitille maistu heset erittäin hyvin perjantain työpäivän jälkeen. // Heippa vaan lumi ja tervetuloa loska! // Lempparifarkut, -kengät (jotka näyttää harvinaisen pulleilta ylipaksujen sukkien takia :-D Töissä on kylmä!) ja -neule päällä. Niin ja tottakai kuvassa myös tämän vuoden ensilumi!

10292523_611875468938541_7087737911029381909_n

Eipä oo aikaisemmin tullut vastaan tilannetta, että pitäisi lähteä klinikalle molempien koirien kanssa. Sofin kanssa siedätyshoitojen vuoksi ja Sussun kanssa mäyräkoirahalvausepäilyn takia. Jos jollain on ollut huono tuuri koiran/koirien sairauksien kanssa, niin meillä. // Yksin shoppailu tai vaan kaupoissa kiertely on ihan parasta! Se tuli todistettua taas viime lauantai-illalla. // Maailman parasta ruokaa. Mun päivä meni pilalle, kun maanantaina työpaikan lähikaupasta oli mun lempparikala loppu ja mun piti tyytyä kanaan...

10388072_611875442271877_7978659360353061328_n

Niin ruma olo vähän harvemmilla ripsillä, hah :-D // Lemppariruokaa. // Ihana, ihana, ihana lumi. Tuu pian takaisin, jooko? // Huonevideon vinkkausta myös Instagramin puolella kyseisen kuvan kera (josta muuten tuli tosi hyvälaatunen kun siirsin sen koneelta puhelimeen...).

10393149_611875402271881_5591093649692465596_n

Tämän vuoden ekat joulutortut! Taitaa olla kaikki kolme pellillistä jo syöty, tosin vain yksi mun toimesta ;-) Nyt mä koitan oikeesti pitää kiinni tästä vähän terveellisemmästä ruokavaliosta. // Uudet jumppapöksyt löydetty! // Ihana ja kauan kuolattu takki H&Mssä ja vielä -50% alennuksessa. Jätin sen kuitenkin kauppaan, kun kerrankin ajattelin järjellä ja tulin siihen tulokseen, etten oikeasti tarvitse enää talvitakkeja. // Make up time! Lähdettiin lauantaina poikaystävän kanssa vähän pyörimään kaupoille.

1655878_611875318938556_4017781181968462352_n

Oli pakko koota Sofista ihan oma kollaasi, kun mua häiritsee jos sen kuvia on aina siellä sun täällä niin paljon :-D Oliskohan jotain toista kautta ollut hieman helpompi saada se luu pöydältä..? // Sofi tykkää lumesta, oikeasti, jos ei oteta huomioon noita tassuun kertyneitä lumipalloja. Raukka! // Kun voimat loppuu ennen määränpäätä :-( // Älkää ihmetelkö mihin se lumi katoaa ulkoota, se on kaikki meidän koiran tassuissa!

Älkäähän ihmetelkö jos blogin ulkoasu näyttää hassulta lähipäivinä, koitan muokkailla tätä vähän miellyttävämmäksi! :-)

11/23/2014

YKSITYISKOHTIA

Vinkkailinkin teille jo pari postausta takaperin mahdollisesta huonevideosta, ja tänään aamulla mä heräsin aikaisin, siivosin huoneen viimeisen päälle ja aloin kuvailemaan teille yksityiskohtia mun huoneesta. Video sisältää siis vain yksityiskohtia, sillä mun huoneessa on edelleen pari "tyhjää" kohtaa, jotka odottaa täyttöä. Ostoslistalata löytyy muunmuassa peili, pari sisustus"koria" ja muutama pienempi juttu :-) Palataan siis myöhemmin sen kunnon huonevideon parissa! Toivottavasti tykkäätte tälläsestä vähän köyhemmästä versiosta. Muistakaahan vaihtaa mutterista laatu HD:ksi!


Napsin samalla myös parit kuvat mua eniten miellyttävistä yksityiskohdista mun huoneessa. Sisustustikkaat on uudet ja oon aivan rakastunut niihin! Myös järjestys on muuttunut, pari lipastoa siirretty kynsihuoneeseen ja ylimääräiset tavarat pistetty piiloon säilöön. Tällä hetkellä mä viihdyn mun huoneessa paremmin kuin koskaan ennen!

PB235441-horzPB235467PB235455PB235469PB235460-horzPB235476PB235471PB235481PB235482

11/22/2014

VALKOSUKLAA-TURKINPIPPURIHERKKU

Lauantai-illan kunniaksi taas vähän reseptiä jakoon! Tällä kertaa kyseessä on ihan naurettavan helppo, mutta sitäkin parempi ja makeampi herkku. Oon nähny tän reseptin jo muutamassa blogissa, joista innostuneena päätin itekin koittaa tätä ja jakaa sen näin ollen myös teille! Tarvitset tähän siis vain valkosuklaata ja turkinpippurirouhetta.

Itse ohje on todella yksinkertainen. 1. Sulata suklaa. Mä sulatin sen vesihauteessa, mutta tapoja on monia muitakin. 2. Sulattamisen jälkeen kaada turkinpippurirouhetta sulatetun suklaan joukkoon maun mukaan. 3. Sekoita. 4. Laita suklaa-turkinpippurimössöä kahden lusikan avulla jääpalamuotteihin  tai mihin ikinä haluatkaan niitä laittaa. 5. Kun on valmista, laita jääpalamuotit jääkaappiin kovettumaan. Mä annoin niiden kovettua muutaman tunnin ja ainakin mun kohdalla se riitti hyvin!

PB135372ppp
PB135385 ppp
PB135418

Kaikki meidän perheessä tykkäsi näistä todella paljon, mutta seuraavalla kerralla taidan käyttää valkosuklaan tilalla maito- tai taloussuklaata. Tuli meinaan sen verran makeeta tavaraa, ettei näitä pystynyt paria enempää kerralla syömään! Seuraavalla kerralla laitan myös vähemmän tota itse tavaraa jääpalamuotteihin, koska noin isoja paloja oli tosi hankala syödä.

No, miltäs kuulosti teidän korvaan (tai silmään)? Meinaatteko testailla? 

11/19/2014

SISUSTUSINSPISTÄ

Muhun on purrut todella paha sisustuskärpänen. Sen kertoo jo se, että nykyään oon mielummin hankkimassa sisustustavaroita kuin vaatteita. Apua, mikä mua vaivaa?! Mä en tee netissä enää mitään muuta, kun seikkailen ihanien sisustuskauppojen sivuilla ja suunnittelen mitä seuraavaksi voisi hankkia omaan huoneeseen (ja sen jälkeen ottaa mukaan myös omaan kotiin). Hyvä juttu tässä on kuitenkin se, etten edes suunnittele hankkivani mitään, mitä en ottaisi myöhemmin mukaan myös omaan kotiin. Siihen ei kuitenkaan ole kuin parikolme vuotta aikaa enää. Kokosin teille pari kollaasia sellaisista sisustusjutuista, jotka mä voisin jo nyt hankkia itselleni ja laittaa ne vaikka varastoon odottamaan sitä omaan kotiin muuttamista – mun huoneeseen ei meinaan taida mahtua enää mitään :-D

Untitled #5
deco
Untitled #6
Glitteriä, maanläheisiä värejä, kivoja yksityiskohtia, kauniita koristeluja, pehmeää lampaankarvaa ja mun lemppareita – tähtiyksityiskohtia. Superrrpaljon kynttilöitä, lyhtyjä ja kauniita kynttilätuikkuja. Sellaisia mä haluan mun huoneeseen ja ennen kaikkea tulevaan kotiin. Yksi näistä kuitenki nousi yli muiden: Happy Lights -valosarja. En niinkään piittaa, jos en muita omaan kotiin saisi, mutta oon valmis luopumaan muista, kunhan Happy Lightsit on joskus mun! Oon keksinyt niille niin monta ihanaa paikkaa, ettei mun koti olisi mitään ilman niitä. En myöskään pistä hanttiin, jos ne paljastuisi jo vaikka joulu- tai synttärilahjapaketista (vinkvink äiti) ;-)

Valkoinen sisustuspuukirjain on ollut mietinnässä jo pienen tovin. Oon etsinyt sitä täydellisen kokoista puukirjainta kaikkialta netistä, mutta kun hyvä on löytynyt, on postikulut luonnollisesti ollut jopa enemmän kuin itse kirjain. Sain kuitenkin kaverilta vähän vihiä, että Stockmannilta löytyy suht suuria puukirjaimia vain reilu vitosella! Sen kautta siis tiistaina ripsihuollon jälkeen. 

Oon lähiaikoina tehnyt aika suuren muutoksen mun huoneen – tai siis, huoneiden suhteen. On hankittu uusia juttuja, on roudattu huonekaluja huoneesta toiseen ja suunniteltu huoneiden tulevaisuutta. Lähiaikoina on tulossa ihan omaa postausta aiheesta, sekä myös Room tour -video!

Löytyikö kollaaseista jotain, jotka te ehdottomasti haluaisitte? Tai jotka mahdollisesti jo löytyvät teidän huoneesta/asunnosta? :-)

Noora (ja tottakai myös minä) haluaa vielä erikseen kiittää teitä kaikkia ihan älyttömän paljon edelliseen postaukseen tulleista kommenteista. Meillä molemmilla, todennäköisesti vielä enemmän Nooralla, valui kyyneleet poskilla kommentteja lukiessa. En osannut odottaa, miten koskettavia kommentteja ihmiset osaakaan kirjoittaa. Postausta on luettu nyt tällä hetkellä hiukan vajaa 1300 kertaa, mikä on melkein kaksi kertaa enemmän kuin mun "normaaleja" postauksia luetaan.

Erityisesti mua pisti silmään yksi kommentti, jonka kirjoitti toinen 17-vuotias tyttö, joka sairastaa samaa sairautta ja mainitsi, että olisi huippua puhua Nooran kanssa. He ovat nyt Facebookissa kavereita ja on jutelleet toistensa kanssa – oon niin onnellinen, että tytöt löysivät toisensa! Vaikea kuvitella, miten paljon toisen saman asian kokenut (juttelu)seura voikaan auttaa. Ja jotta päästään taas todistamaan sitä, miten pieni maailma on: tämä tyttö asuu Oulussa, jossa asuu myös suurin osa Nooran sukulaisista. Nooran serkku on myös tämän tytön kanssa samassa koulussa. Miettikää, miten pieni maailma on! Mä pidin lähes uskomattomana sitä, että Suomesta edes löytyisi toinen samaa ikäluokkaa oleva Chiaripotilas, saatika, että hän lukisi tuon postauksen tai että hän asuisi nimenomaan Oulussa!

Noora kiittää vielä erikseen teitä kaikkia kommentoijia tsempeistä ja muuten vaan ihanista kommenteista  Kuulette varmasti vielä myöhemmin lisää Nooran tilasta! KIITOS, KIITOS JA KIITOS. Jos jollain jäi huomaamatta Nooran postaus, linkki siihen tässä.

11/14/2014

VIERAILEVA KIRJOITTAJA PT. 2: ELÄMÄ CHIARIN KANSSA

Mulle tuli yksi päivä kommenttiboksiin mun mielestä tosi kiinnostava ja mielenkiintonen postaustoive. Kysymys kuuluikin, haluaisiko Noora, mun parasystävä, kertoa erittäin harvinaisesta pääsairaudestaan enemmän mun blogin lukijoille. Oon joskus kommenteissa maininnut jotain tästä sairaudesta, mutta se ei ole varmaankaan kauheesti avartanut teidän ajatuksia siitä, minkälaista elämä oikeasti on tällasen sairauden kanssa. Kertokaa ihmeessä mitä piditte vähän erilaisesta postauksesta, nyt annetaan puheenvuoro Nooralle:

"Oon pienestä pitäen aina kärsiny päänsäryistä, niskakivuista ja erilaisista motoriikkaongelmista, esimerkiksi joka ruokailulla mulla aina kaatui maitolasi. Yläasteen alussa oireet pahenivat ja päänsärystä tuli lähes jokapäiväistä, minkä takia jouduin syömään entistä enemmän lääkkeitä. Lisäksi tuli myös jalkojen ja käsien puutumista, tinnitystä ja tasapaino-ongelmia. Äiti aina sanoi, että oireet johtuu vähäisestä vedenjuonnista tai vähäisestä ulkoilusta, mutta niiden lisäämisestä huolimatta oireet ei lähteneet pois. Tuolloin mä pystyin vielä käymään koulussa normaalisti ja elämään normaalia nuoren, juuri yläasteen aloittaneen tytön elämää. 

Tämä kaikki kuitenkin muuttui 2011 loppuvuodesta, kun menin magneettikuviin, missä tutkittiin mun skolioosia. Lääkärin vastaanotolla koettiin yllätys kun lääkäri sanoi, että multa on ihan sattumalta löydetty magneettikuvista todella harvinainen pääsairaus  Chiari malformaatio. Tuolloin me ei oltu vielä äitin kanssa kuultukaan mitään tästä sairaudesta, mutta nyt saatiin selitys mun ainaisille ja jatkuville oireille. Lääkäri kertoi, että Chiarissa ihmisen pikkuaivot valuvat alas kohti selkäydinkanavaa ja jäävät puristuksiin sinne, jonka takia yllämainitut oireet syntyvät. Hän sanoi lähettävänsä kuvat Kuopioon, jossa tätä sairautta leikataan, mutta vakuutteli, ettei leikkaushoito useimmissa tapauksissa kuitenkaan ole tarpeen.

Jo muutaman viikon jälkeen saatiin Kuopiosta kutsukirje. Kutsukirje tapaamaan lääkäriä, joka taas kertoisi mahdollisesta leikkauksesta. Me arvattiin heti kirjeestä, että joudun leikkaukseen, koska muuten mitään kutsukirjettä lääkärin tapaamiseen ei olisi tullutkaan. Mentiin marraskuussa tapaamaan lääkäriä Kuopioon, ja välittömästi lääkäri kertoikin, että leikkaus on pakollinen. Multa ei kysytty edes mielipidettä. Normaalisti leikkaus tehtäisiin jo kun aivot ovat valuneet noin 3-5 mm, mutta mulla valuma oli jo melkein 15 mm. Tilanne mun kohdalla oli jo siis todella paha ja vaarallinen, joten leikkaus oli ainoa vaihtoehto. 

Nyt jälkeenpäin olen kuullut, että monet chiaripotilaat ovat joutuneet odottamaan leikkaustaan monia vuosia, mutta mä sain leikkausajan jo heti maaliskuun alkuun, alle viikko ulkomaanmatkani jälkeen.
Leikkaus tehtiin KYSSissä eli Kuopion yliopistollisessa sairaalassa heti maaliskuun alussa. Leikkaus kesti yli viisi tuntia, ja siinä multa poistettiin suuri osa takaraivon kallosta ja tehtiin näin tilaa pikkuaivoille. Tämän lisäksi laitettiin synteettinen paikka, joka pitäisi pikkuaivot paikallaan ja nostaisi ne ylemmäs. 

Seuraavat pari päivää leikkauksen jälkeen mut pidettiin tajuttomana ja vietin ne päivät kokonaan teho-osastolla. Päästyäni muutamien päivien jälkeen omalle osastolleni, oloni alkoi huonontua huomattavasti. Kipu oli jotain niin järkyttävää, ja muistan vieläkin miettineeni, että en varmaan koskaan pysty enää nostamaan päätäni edes tyynystä ylös, ajatus tuntu vaan niin mahdottomalta. Yli viikkoon en pystynyt syömään mitään. Oksensin koko ajan, mikä oli todella paha juttu, koska silloin kaikki leikkauksessa auki revityt aivokalvot, kudokset ja lihakset repeytyivät uudelleen. Suurin osa päivästä mut pidettiin lääkkeitten avulla unessa, koska kipu oli niin kauheeta. Loppuviikosta mua kärrättiin magneettikuviin, erilaisiin testeihin ja takasin teholle. Silloin mä olin ihan oikeasti henkihieverissä, ja tulin välillä miettineeksikin, miten ikinä selviäisin tästä hengissä. Vasta lääkkeiden vaihdon jälkeen oloni alkoi hieman parantua, vaikka kipuja oli tietenkin tosi paljon. Mut pidettiin kuitenkin melkeempä huumattuna koko ajan, jotta kestäisin kaikki kivut. Pari viikkoa leikkauksen jälkeen pääsin lähtemään kotiin.

Kotona ollessani söin edelleen tosi monia eri lääkkeitä, esimerkiksi tosi vahvoja opiaatteja ja kortisoonia. Opiaatit sai mut jopa näkemään erilaisia näkyjä ja harhoja. Noin viikko kotiutumisen jälkeen oloni kuitenkin taas huononi ja jouduin takaisin sairaalaan teho-osastolle. Mulle tehtiin paljon erilaisia kokeita, esim. selkäydinnestenäytettä ja otettiin erilaisia kuvia, mutta Jyväskylässä kukaan ei löytäny mitään poikkeavaa. Sain vain lisää lääkkeitä ja sairaslomaa. Kortisoonin syöminen oli tässä vaiheessa kuitenkin aika lopettaa. 

Noin pari viikkoa toisen kotiutumisen jälkeen heräsin aamulla ihan järkyttävään pääkipuun. En ole koskaan eläissäni kokenut sellaista kipua. Mä vaan huusin koko ajan, ja aina välillä lähti taju. En pystyny ottamaan edes aamulääkkeitä, vaan aloin oksentamaan mahanesteitäni ulos. Tässä vaiheessa veljeni päätti viedä mut kiireisesti Jyväskylän keskussairaalaan. Siellä alettiin heti epäillä aivopaineen nousua. Jyväskylässä päätettiin hyvinkin nopeasti, että mut on aika siirtää ambulanssilla Kuopioon. Heti sen jälkeen lähdettiinkin pillit päällä soiden kohti Kuopiota ja koko matkan ajan mut pidettiin niin vahvassa lääkityksessä, etten tuntenut mitään  enkä kyllä myöskään tiennyt kuka mä oon. 

Kuopiossa tutkimusten jälkeen selvisi, ettei mun aivopaine ollut noussut. Sen sijaan, mulla todettiin todella paha kemiallinen aivokalvontulehdus, joka johtui leikkauksessa revittyjen aivokalvojen tulehduksesta. Myöhemmin mulle kerrottiin, että mun selviäminen oli ollut vaa tunneista kiinni. Ilman lääkettä oisin mitä luultavimmin parin tunnin sisällä kuollut. Kortisoonia jatkettiin siis vielä pitkän aikaan ja se turvotti mua tosi paljon ja näytin oikeesti pallokalalta. Yritin vaan aina miettiä postiivisesti – mielummin pallokala kuin kuollut.

Vähän yli vuosi tämän jälkeen mulla meni melko hyvin siihen nähden, mitä kaikkea olin kokenut. Pystyin jotenkuten jopa harrastamaan kilpacheerleadingia hetken aikaa, kunnes jouduin lopettamaan vammojeni takia. Aina välillä jouduin sairaalaan, mutta tilanteet ei ollu murtumia ja aivotärähdyksiä pahempia. 

Vuoden 2013 keväällä ajoin silloisella mopoautollani nokkakolarin, ja kolarissa olin
tajuttomana yli viisi minuuttia. Mut vietiin ambulanssilla sairaalaan ja otettiin mm. magneettikuvat, mutta niistä ei kuitenkaan löydetty mitään vakavaa. Kivut alkoivat pikkuhiljaa palata.


Tämä vuosi, 2014, on ollut mulle tosi vaikeeta, rankkaa ja hankalaa aikaa. Oon joutunut kolme kertaa sairaalaan, ja joka kerralla joutunut jäämään yli viikoksi. Ensimmäinen sairaalareissu oli keväällä ja loput kaksi nyt syksyllä. Asiaa on joka kerta tutkittu, mutta täällä Jyväskylässä kukaan ei oo syytä löytänyt, ja mulle on vaa sanottu, että leikkaus oli ihan onnistunut, eikä oireiden pitäisi johtua enää Chiarista. Me ollaan kuitenkin epäilty sitä, koska ei keksitä sille muutakaan järkevää syytä. Tänä vuonna oon joutunut jättämään kokonaan liikunnan pois. 

Kulunut syksy on ollut todella vaikeeta. Mulla on joka päivä niin invalidisoivaa päänsärkyä, että tänä syksynä en oo pystynyt käymään edes koulussa. Oon joutunut olemaan vaan kotona tai sairaalassa, ja kärsinyt, tällä hetkellä kun ei edes vahvimmat kipulääkkeet auta. Syön noin 26 kolmiolääkettä ja kipulääkkeitä päivittäin – ilman apua. 

Viimeisen kuukauden aikana asiat ovat kuitenkin alkaneet pikkuhiljaa selvitä, kun on tullut käytyä Kuopiossa sekä Helsingissä tämän sairauteni takia. Molemmissa paikoissa kerrotiin paljon asioita, joita Jyväskylässä ei jostain syystä ole huomattu. Multa on nyt löytyny kaksi kasvainta: toinen selkäytimestä ja toinen aivoista. Ne eivät ole onneksi vielä syöpäkasvaimia, mutta leikkausta harkitaan siitä huolimatta. Aivoistani on myös löydetty "pykälä", ja c1 ja c2 nikamani ovat menneet pois paikaltaan, jonka vuoksi selkäytimeni on kiertynyt. Tämän epäillään johtuvan aikaisemmin tapahtuneesta kolaristani. Muiden leikkausten lisäksi mietitään myös pykälän leikkausta, joka olisi taas todella iso leikkaus. Tilanteeni on nyt siis jo vuoden ajan ollut todella paha, ja välillä on tullut ajateltua, ettei tämä kärsimys ja tuska lopu ikinä. Asioiden selvitessä alkaa onneksi olla vähän jo toivoa. Leikkaus on varmaankin todennäköinen, ja vielä vaarallinen sellanen, mutta tärkeintä, että on ainakin yritetty tehdä kaikki mahdollinen tilanteen parantumiseksi."

roosanooraessi
                                                                                                    Noora, Roosa ja minä vuonna 2003

Sellanen sairaus. Me ollaan tunnettu Nooran kanssa ihan pikkusesta asti, jonka vuoksi onkin tosi hassua ajatella, että ne yläasteaikaiset aluksi satunnaiset päänsäryt johtikin näin kamalaan tilanteeseen. En olisi ikinä voinut kuvitella, että joku juuri mun kaveripiiristä sairastuu noin harvinaiseen sairauteen. Heti, kun mä näin Noorasta miten kamalia kipuja hänellä on, mä lopetin valittamisen pienestä päänsärystä, koska tiesin, että Noora (ja varmasti moni muukin) kärsii niin paljon kovemmista kivuista. Noora on ollut niin vahva, niin positiivinen ja niin normaali siitä huolimatta, että kipuja on enemmän kun varmaan kenelläkään tulee koko elämänsä aikana olemaan...

Paitsi, että tämä on myös Nooran perheelle tosi rankkaa, on tämä meille ystävillekin hankalaa ja surullista aikaa. Inhottavaa tietää, että toinen kärsii, eikä häntä voi ollenkaan auttaa, saatika olla vieressä ja lohduttaa välimatkaa kun on muutama sata kilometri. Yhden kerran me ollaan tehty yllätysvierailu Nooran luo sairaalaan (välimatkasta huolimatta, mitä nyt ei parhaan ystävän eteen tekisi?), kun tuli yhtäkkiä semmonen olo, että nyt jos joskus on pakko saada nähdä se rakas ihminen, joka on sairaalassa yksin, surullisena ja kamalissa kivuissa. 

Jos teillä jäi jotain kysyttävää ihan mistä vaan tähän liittyen, pistäkää ihmeessä kommenttia tulemaan, niin välitän ne Nooralle.

Mä toivon, että joskus tulee vielä se hetki, kun kaikki asiat Nooran sairauden kohdalla selvii, eikä hän tuu enää ikinä kärsimään.

11/11/2014

WEEK 45

kiiii

Sunnuntaina isänpäivänä valmistautumassa syömään! Tai siis, aloittamassa valmistautumista. // Kuva otettu perjantai-iltana kahdeksan jälkeen. Meidän vauvat on alkanu viime aikoina menemään ihan hirmuaikasin yöunille! // Tänään ennen työpäivän alkamista seitsemän jälkeen aamulla kaupassa ostsamassa toimistoon hedelmiä ja muita tarvikkeita sekä mulle ja äitille vähän eväitä. // Isänpäivänaamaa!

kii

Jos jollain on oudot nukkumisasennot, niin Sofilla! // Ah, ripsihuollon jälkeinen tunne on maailman paras! Kattoko joku teistä sattumoisin tämän illan Erilaiset äidit -jakson, joka kertoi turkulaisesta Mutsis on -blogin Emiliasta? Jaksossa kuvattiin hetki myös mun yhteistyökumppanin, Kauneushoitola Melonin tiloissa, johon Emilia pääsi vähän rentoutumaan juuri ennen synnytystä! // Viikonlopun herkkuja  omenapiirakkaa ja vaniljakastiketta.

JU

Maailman täydellisimmät ostokset! Takki ja kengät tilattu Zalandolta ja yhteensä kustansivat vajaa 60 euroa. Vihdoin mulla on tekoturkistakki, joka ei tee musta ihan norsun kokoisen näköistä! // Vähän erikoisemmat kynttilä...jutskat? Lyhdyt? Mitä noi on? Anyway, ihastuin näihin ja pakko hankkia oman kodin parvekkeelle sitten...no, joskus! // Maailman lämpimin ja ihanin pooloneule saatu yhteistyökumppanilta, linkki neuleeseen tässä. Pääsi tänään töihinkin päälle, ai että mä tykkään! Tämä on vähän pidemmän mallinen, joten menee legginsienkin kanssa. Täytyy vaan ensin hommata ne nahkalegginsit jostain! Jos jollain antaa vinkkiä myös pitkäjalkaiselle sopivista nahkalegginseistä, niin kommenttia kommenttiboksiin! // Äitin pikkujoulukynsiä, joista ei tällä kertaa tullutkaan punaiset.

kiiiiii

Lauantaiaamuna Sofin kanssa pitkällä ja reippaalla lenkillä! // Valmiina tämän vuoden viimeiseen koulupäivään, nyyh. Uusi takki tottakai heti päällä! // Siisti huone. Rakastan sitä tunnetta, kun huone on siisti ja ylimääräiset rojut niillä kuuluvilla paikoilla. // Rainy monday...