7/25/2013

YESTERDAY AND TODAY

OVEIMG_3217IMG_3206IMG_3222
En tiiä mistä mä alottaisin, joten aloitetaampa niistä ei-niin-hymyilettävistä asioista. Mä nimittäin heräsin edellisyönä johonkin keskellä yötä, ja tiiän, että tä kuulostaa (nyt jopa munkin korviin) tosi oudolta, mutta oon iiiihan varma, että joku kurkkasi mun oven raosta huoneeseen. Sanoin muutaman kerran "äiti..?" eikä vastausta kuulunut, joten en usko, että se ois voinut olla kukaan mun perheenjäsenistä. Näin niiin selvästi tän hartiat, ja näin ihan selvästi myös kun ovi sulkeutui. Unihalvaus ei voi olla mahdollinen, koska olin ihan hereillä ja pystyin liikkumaan. Jatkoin ihan rauhassa unia ton jälkeen, mutta näin jälkeenpäin toi tuntuu todella karmivalta. Vietinkin ton jälkeisen yön äitin ja isin huoneessa patjalla ja viime yönä unen saaminen kesti hieman kauemmin, kun ajatukset harhaili siellä sun täällä – milloin mun peili suunnitteli hyökkäämistä mun päälle ja milloin mun vieressä makas joku. Onko kenellekkään muulle käynyt mitään vastaavaa? :-D

Mulla oli eilen pitkästä aikaa vapaapäivä, ja auringonottamista lukuunottamatta olin iltaan asti tekemättä mitään. Mua ja äitiä inhottaa aina olla vaan kotona tekemättä mitään järkevää, joten reippaina tyttöinä nostettiin takamuksemme keinusta ja hypättiin pyörän selkään – ja otettiin suunnaksi hautausmaa. Kasteltiin muutamien edesmenneiden sukulaisten hautakukat, ja kierreltiin hautausmaalla vähän ympäriinsä. Me törmättiin myös yhen kolmeviikkoa vanhana kuolleen tytön haudan luo, jonka äidin kanssa mun äiti asu pienempänä samassa kerrostalossa. Arvatkaa miksi tämä kolmeviikkonen neiti kuoli? Koska sille annettiin sairaalassa lääkettä, jota imettävälle ei saisi antaa. Miettikää, onko kamalempaa tapaa menettää oma lapsi. En pysty edes sanoin kuvailla miten järkyttävä ahdistuksen tunne mut valtas ton jälkeen. Muutenkin on aina hirveempää kun nuori kuolee, ja vielä tolla tavalla :-(

Kävin tänään hakemassa ennen töitä yhden paketin postista, jonka sisältö näkyykin viimeisessä kuvassa. Pari päivää sitten mulle oli tullut postiin myös noi kuvassa näkyvät kellot, mutta saatte niistä ja noista vaatteista erillisen postauksen myöhemmin. Ainiin, ja passitinhan mä isin hakemaan myös ne mun uudet ratsastushousut tänään postista.. Ihanaa, paljon uusia juttuja! Mutta niistä kuulette sitten myöhemmin.

Nyt, mä suuntaan keittiöön tekemään iltapalaa ja sulkeudun blogien ihmeelliseen maailmaan. Tämäkin postaus piti julkaista jo aamupäivällä, jolloin sen esti toi postireissu ja liian nopea ajankulu ja taas tä vaan venyy ja venyy... Nyt mä menen, adios!

Ja illan piristykses meiän "pikku"vauva, jolla saattaa välillä mennä jalat solmuun..

17 kommenttia:

  1. oliko se nuori tyttö siis 3 viikkoa vai 3 kuukautta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viikkoa, kirjotin eka väärin toiseen kohtaan, mutta nyt sekin on korjattu :)

      Poista
  2. voi ei ihana sofi<3 tulee huono omatunto kun nauraa tolle, käy nimittäin sääliksi mutta kun toi on aivan supersöpöä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, eihän tolle voi olla muutakun nauramatta :-D Hän kuitenkin jatko matkaa Sussun perään kuin mitään ei olis tapahtunutkaan! On se ihana ♥

      Poista
  3. Mulla on joskus pienenä käyny tollai samantapasesti yöllä :O en muista ihan tarkalleen, mut siis mun huoneen ovelle käveli joku ja säpsähdin ja pistin mun yövalon päälle ja näin siin jonkun aika vanhan naishenkilön, sit se sano mulle jotai (en muista mitä) ja käveli pois...sit muistaakseni mua rupes pelottaa ja menin äitin ja iskän viereen nukkuun :D Toi voi toki olla unta mut se tuntu tosi todelliselta vaikken enää tarkallee muista kun siit on mooonta vuotta... mun oli kuitenki pakko kertoo tää sulle!:D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hitto, mäkin kömmin kohta sinne ku alkaa pelottamaan! :-D Toi on jotenkin ihan sairasta, mut kun järkevästi miettii niin kuka se ois muka voinut olla? Tuskin kukaan, mun mielikuvitus on ainakin senlaatusta et saatan nähdä vaikka lentävän hevosen jos sille päälle satun...

      Poista
  4. Toi sussun asento tossa ekassa kuvassa! :DD haha, hän ainakin osaa rentoutua! ;)

    VastaaPoista
  5. Hyi että, mulla on ainakin ihan sairas mielikuvitus ja varsinkin pienempänä kuvittelin aina kaikkia hirveitä juttuja! Mun huoneessa on semmonen tosi iso peili, ja joskus vuos sitten heräsin yöllä ja olin ihan varma että siitä peilin ohi käveli joku kun peilissä näky ihmisen varjo. Ei saakeli makasin varmaan tunnin ihan liikkumatta enkä nykyäänkää ikinä enää vilkase peiliä jos satun heräämään yöllä... XD

    Ihania noi teiän dogit! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, peilit on todellakin pahimpia! Yritän myös välttää niitä parhaani mukaan, mutta jotenkin väkisin se katse kääntyy sinne peiliin päin :-D Onneks mulle ei oo ikinä käyny sentään noin, vaikka aina luulen näkeväni kaikennäköstä..

      Sussu ja Sofi kiittää ♥

      Poista
  6. Mulle kävi viime syksynä ihan päiväsaikaan niin, että istuin mun sängyllä koulun jälkeen läppäri sylissä ja yhtäkkiä joku alko rymistää mun ikkunaa! :( verhot oli kiinni mut sieltä raosta näky jonkun miehen kädet ja lapionvarsi.. tän jälkeen menin ihan seinään kiinni hengittämättä ja seuraavaks kuulu töminää, kun se hakkaaja juoksi sivupihan pehmeen maan poikki! Yritin mennä kurkkiin ikkunoista mutta en nähny ketään tai mitään. Seuraavana iltana oli kauheeta olla yksin kotona ja jäi kyllä oikeesti jotkut traumat :-D äiti uskoo viekin et kuvittelin koko jutun :-(

    Mut hei sun blogi on ollu jo kauan yks mun lemppareista! :-) vaikutat ihanalta ihmiseltä :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luin tän aikaisemmin jo eilen päivällä, enkä enää uskalla ku alkaa muuten itseäkin pelottaa.. :-D Tosin meiän naapurin tytön Facebookista yks kerta luin, että jotkut kaks miestä oli koputellut senkin ikkunaa, ja kun tä oli menny katsomaan ketä siellä oli ni niillä oli ollut semmoset naamarit päässä... Hyi hitto!!

      Kiitos tosi paljon! ♥

      Poista
  7. minkä rotusia noi teidät koirat on ?:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sussu on mäyräkoira ja Sofi walesinspringerspanieli :)

      Poista
  8. oivitsi ihana sofi:D kauheaa kyllä toi sun unijuttu...rupes muaki mietityttää toi:D eikä sit ketää teijän perheestä ois ruvennu kävelemää unissaa, eikä itsekkää ymmärrä et oli käyny sun ovella? :o

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hän on! Ja ei, en usko et se ois mahdollista koska koirat nousee aina kans sängystä jos äiti tai isi liikkuu...:/

      Poista
  9. Ihana blogi, sait uuden lukijan! :)

    VastaaPoista